http://porinfilosofinenseura.fi/seminaari.html

Taiteen järjestykset ja luovat prosessit -seminaari 25.10.2014

dos. Timo Kaitaro, Helsingin yliopisto

Surrealismin Metodinen Inspiraatio

Abstrakti

Surrealismi pyrki psykiatrian uusien virtausten innoittamana demystifioimaan nerouden tekemällä  tästä harvoille suodusta taivaan lahjasta alitajunnan toimintaan nojaavan menetelmän, joka olisi kaikkien käytettävissä.  Kun tavoitteena oli tuottaa jotain vallitsevan järjestyksen ja odotusten vastaista, ei menetelmä voinut kuitenkaan perustua perinteisten metodien tapaan sääntöihin vaan järjestelmälliseen poikkeamiseen tekstin tai kuvan tavanomaisesta logiikasta. Säännöt olivat kuitenkin välttämättömiä surrealistisen yllättävyyden tuottamiseksi: vain niiden luomien odotusten puitteissa voi jokin olla yllättävää ja surrealistista. Näitä yllätyksiä pyrittiin tuottamaan ottamalla luovaan prosessiin järjestelmällisesti mukaan tekijän ennakoivia aikomuksia ja suunnitelmia tyhjäksi tekeviä tekijöitä.  Alussa tietoisen suunnittelun tuolla puolen olevat tekijät liitettiin Freudia seuraten alitajuntaan, mutta myöhemmin surrealistien huomio kiinnittyi enemmänkin tekijän kontrollin ulkopuolella oleviin ulkoisiin tekijöihin,  kuten sattumiin ja taiteen materiaalien autonomiaan. Surrealisteille esteettisiin arvoihin tähtäävä toiminta oli kokeellista, vaikkakaan ei välttämättä aivan samassa mielessä kuin missä termiä tavallisesti termiä taiteesta puhuttaessa käytetään. Surrealistit tekivät systemaattisesti järjestelyjä, jotka antavat tekijän mielen ulkopuoliselle todellisuudelle puheenvuoron, aivan kuten tieteessä, jossa todellisuuden annetaan järjestelmällisesti tilaisuuksia tuottaa teorioiden perusteella odotetun vastaisia tuloksia.  Surrealismi halusi antaa perinteisesti mielen sisäiseksi prosessiksi mielletyssä mielikuvituksessakin tärkeän roolin ulkoiselle todellisuudelle.